Palvelumme

Pro Työturva -palvelu sisältää työturvallisuushenkilöstön työkalut perusdokumenttien luontiin ja hallinnointiin.

 

Kemikaaliluettelo ja palavat aineet

Kemikaaliluettelo on oleellinen osa työpaikan ja työntekijöiden turvallisuutta. Kemikaaliluettelo tarvitaan, jotta kemiallisten aineiden aiheuttamat riskit tunnistetaan ja niiden oikea käyttö ja suojautuminen ymmärretään.

Kemikaaliluettelo on kauppanimen mukainen luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista.  Luetteloon merkitään kemikaalit, joille altistuminen aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa haittaa tai vaaran työntekijän terveydelle. Luettelon on oltava jokaisen kemikaalien kanssa työskentelevän helposti nähtävissä.

Lue lisää aiheesta: https://www.kemikaaliluettelo.fi/

Työterveyshuollon kilpailuttaminen ja järjestäminen

Työterveyshuollon järjestäminen on pakollista kaikille työnantajille ja yrityksille, joilla on työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä tai jotka ovat muutoin velvollisia noudattamaan työturvallisuuslakia.

Työterveyshuollon palveluntarjoajien kartoitus ja kilpailuttaminen on hyödyllistä määräajoin parhaan ja kustannustehokkaimman kumppanin löytämiseksi muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Lue lisää aiheesta: https://www.tyoterveyshuolto.com/

Riskien arviointi

Hyvin tehty riskien arviointi on työnantajan tehtävä, jonka avulla on mahdollista vähentää vaaroja ja riskejä sekä niistä aiheutuvia tapaturmia ja sairaspoissaoloja. Säästettyjen sairaspäivien ja niihin liittyvien muiden kustannusten ja ylimääräisen työn pienenemisellä voi olla merkittävä rooli liiketoiminnan tehostamisessa.

Kun vaara on kartoitettu ja riskin suuruus arvioitu, on päätettävä miten sen kanssa menetellään. Saadaanko vaara poistetuksi tai ainakin minimoiduksi? Entä mikä on arvioitu riski? Riski on tietenkin sitä suurempi mitä todennäköisempiä ja vakavampia ovat seuraukset.

Lue lisää aiheesta: https://www.riskienarviointi.com/

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma on dokumentti, jonka iskusanoja ovat turvallisuus, terveellisyys ja työkyky. Ohjelmalla edistetään näitä asioita ja lisäksi kartoitetaan työolojen kehittämistarpeita. Työsuojelun toimintaohjelman linjauksista päättää työnantaja. 

Työsuojelun toimintaohjelma on työnantajakohtainen. Siihen kirjataan johdon määrittelemät yleiset työsuojelun toimintatavat. Ohjelma voi olla yleisluontoinen kuvaus työpaikan työsuojelupolitiikasta tai yksityiskohtainen ja konkreettinen toimintasuunnitelma. Se tulee päivittää vuosittain ja tehdään yhteistyössä työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa.

Lue lisää aiheesta: https://www.tyosuojeluntoimintaohjelma.fi/

Pelastussuunnitelma

Yrityksen pelastussuunnitelma sekoitetaan usein kiinteistön pelastussuunnitelmaan. Nämä kaksi eivät voi korvata toisiaan, mutta ne voidaan yhdistää yhdeksi yrityksen pelastussuunnitelmaksi. Tällöin voidaankin jo puhua yrityksen turvallisuussuunnitelmasta. 

Yrityksen pelastussuunnitelman tekemistä helpottaa, kun yrityksessä on tehty riskien arviointi ja vaarojen kartoitus sekä kemikaaliluettelo ja työsuojelun toimintaohjelma. Näiden sisältämää tietoa voidaan hyödyntää pelastussuunnitelmassa. 

Lue lisää aiheesta: https://www.pelastussuunnitelma.info/

Työhön perehdytys

Työhön perehdytys on työnantajan tehtävä ja vastuulla. Tärkeintä työntekijän perehdyttämisessä on tietenkin hänen perehdyttämisensä siihen työhön, johon hänet on palkattu. Perehdytys on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus kuin se, että hänelle annetaan kone ja sanotaan, että alahan käyttää sitä. Oikeaoppisen perehdytyksen  tarkoituksena on luoda myönteinen asenne yritykseen ja sen henkilöstöön sekä antaa uudelle työntekijälle ne tiedot, jotka hän tarvitsee työnsä hoitamiseksi.

Työsopimuslaki ja työturvallisuuslaki velvoittavat työnantajan perehdyttämään uudet työntekijät tehtäviinsä. Erityisen tärkeää on nuorten, työuraansa aloittelevien perehdyttäminen. Laki nuorten työntekijäin suojelusta velvoittaa tähän. 

Erityishuomiota on syytä kiinnittää myös uuteen tehtävään siirtyvän työntekijän sekä maahanmuuttotaustaisten työntekijöiden perehdyttämiseen. He saattavat tulla hyvinkin erilaisista kulttuureista ja kielialueilta, eikä kaikilla ole täsmällistä tietoa suomalaisen työelämän säännöksistä ja vaatimuksista.

Kunnollinen perehdytys on oleellinen osa työturvallisuutta ja työterveyttä. Perehdyttämisen toteuttajan, yleensä hän on lähin esimies, tehtävä on antaa uudelle työntekijälle riittävät valmiudet työvälineiden oikeaan käyttöön ja siihen kuinka työssä edistetään työterveyttä tekemällä asiat oikein.

Lue lisää aiheesta: https://www.tyohonperehdytys.fi/

Työnopastus

Uuden työntekijän opastaminen työhön on prosessi, joka liittyy oleellisesti työhön perehdyttämiseen. Työnopastuksessa mennään kuitenkin itse asiaan, sorvin ääreen, työn tekemiseen. Jo ennen työhön opastusta työntekijällä pitäisi olla selvä kuva tehtävästään ja merkityksestään yrityksessä tai muussa työyhteisössä. Hänen olisi jo ennen opastusta tiedettävä, mitkä ovat yrityksen arvot, toimintaperiaatteet ja merkitys markkinoilla. 

Uuden työntekijän työnopastus on aina koko työyhteisön kannalta erittäin tärkeä tapahtuma. Jos yksi osa ketjussa ei toimi oikein, niin ketjuun tulee toimintahäiriöitä tai pahimmassa tapauksessa se katkeaa.

Kun työnopastusohjeissa todetaan, että ”tehokkaasti ja hyvin hoidettu työnopastus luo turvallisuuden tunnetta, joka osaltaan vaikuttaa työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen”, niin se ei koske ainoastaan opastettavaa, vaan koko työyhteisöä.

Työnopastuksen tavoite ja tarkoitus on tietenkin se, että uusi työntekijä pystyy mahdollisimman nopeasti itsenäiseen työhön, ja näin koko ketjun työ helpottuu. Yksin ilman opastusta jäävä työntekijä on jarru, josta kaikki kärsivät.

Kun uusi työntekijä pystyy hahmottamaan oman tehtävänsä ja merkityksensä koko yrityksen ja tuotannon osana, ollaan työnopastuksessa päästy pitkälle.  Tällöin työntekijä tietää, mikä hänen tehtävänsä on, ja miten organisaation tuottama hyvä lopputulos syntyy.

Kun uusi työntekijä pystyy hahmottamaan oman tehtävänsä ja merkityksensä koko yrityksen ja tuotannon osana, ollaan työnopastuksessa päästy pitkälle.  Tällöin työntekijä tietää, mikä hänen tehtävänsä on, ja miten organisaation tuottama hyvä lopputulos syntyy.

Lue lisää aiheesta: https://www.tyonopastus.fi/

Työsopimus

Työsopimus on periaatteessa hyvin vapaamuotoinen kaksipuolinen oikeustoimi. Se syntyy, kun työnantaja ja työntekijä sopivat työn tekemisestä, siitä maksettavasta palkasta sekä eduista ja ehdoista. Sen voi tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti, jopa ”hiljaisesti”, jos työnantaja sallii työntekijän tehdä töitä lukuunsa.

Lain edessä kaikki sopimusmuodot ovat yhtä päteviä. Kirjallista muotoa ei pääse pakoon suullisestikaan sovittaessa, sillä työnantajalla on velvollisuus antaa työnteon keskeiset ehdot kirjallisesti, jos työsopimus kestää yli 30 päivää. Ehdot on kerrottava työntekijälle viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättyessä.

Kirjallinen työsopimus on yleisin ja asiantuntijoiden mielestä myös suositeltavin sopimusmuoto, sillä se toimii sekä työntekijän että työnantajan turvana mahdollisissa ongelmatilanteissa. Suullisesti sovittuja yksityiskohtia on vaikea muistaa ja vielä hankalampi todistaa, sillä sanaa vastaan on vain toinen sana.

Huolellisesti ja selkeästi laadittu työsopimus on tärkeä erityisesti työnantajan oikeusturvan kannalta, sillä riitatilanteissa työnantajan on näytettävä toteen menettelynsä lainmukaisuus. Myös varautuminen riskeihin ja yllättäviin tilanteisiin helpottuu, jos työsopimukseen on kirjattu oleelliset seikat.

Lue lisää aiheesta: https://www.tyosopimus.eu/

Turvallisuusilmoitus ja läheltä piti -tilanteet

Turvallisuusilmoitus – joka tunnetaan myös termeillä turvailmoitus, poikkeamailmoitus tai turvallisuushavainto – on työpaikan henkilöstön huomio jostain epäkohdasta, mikä voi aiheuttaa työtapaturman vaaran.

Turvallisuusilmoitus voi olla paitsi ilmoitus vaaran uhkasta – esimerkiksi jäisestä jalkakäytävästä – myös myönteinen huomio. Se voi olla vaikkapa turvallisuusaloite tai esimerkki hyvästä käytänteestä.

Kun mitään ei vielä ehtinyt tapahtua, turvallisuusilmoitusta voi nimittää ”positiiviseksi havainnoksi” turvallisuutta parantavasta teosta. Vältyttiinhän vahingolta havainnon ja nopean reagoinnin ansiosta. Epäkohta korjattiin heti: käytävässä on nyt valo, kaide ei enää repsota ja jalankulkuväylä on hiekoitettu huolellisesti.

Läheltä piti -tilanne on astetta vakavampi huomio. Se tarkoittaa tilannetta, jossa on ollut vaara, mutta siitä ei ole aiheutunut henkilö- tai materiaalivahinkoja. Työntekijä kompastuu lattiaharjaan hämärällä käytävällä, mutta ei onneksi loukkaa itseään.

Lue lisää aiheesta: https://www.turvallisuusilmoitus.com/

Koulutusrekisteri

Koulutusrekisterin avulla voidaan hallinnoida erilaisia virallisia, epävirallisia, omia ja yhteistyökumppaneiden/viranomaisten koulutuksia, kortteja, lupia sekä pätevyyksiä. Järjestelmän avulla voidaan helposti hallinnoida muun muassa työturvallisuuskorttien voimassaoloaikoja, jolloin vältetään turhat kalliit ja aikaavievät ongelmat korttien vanhentuessa. Järjestelmä muistuttaa korttien uusimisesta, jolloin voidaan helposti ennakoida koulutuksiin osallistumisia ajoissa ennen määräaikoja.

Kuvakaappaus palvelusta

Lue lisää aiheesta: https://www.koulutusrekisteri.net/

Ota yhteyttä

Kiinnostuitko? Heräsikö lisäkysymyksiä? Kerromme mielellämme lisää - jätä yhteystietosi alla olevalla lomakkeella, niin palaamme tuota pikaa asiaan!

*pakollinen kenttä

Palvelua toteuttamassa